keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

Fiskeren sin fisk


Jotain pientä täällä valmistuu vaikka aika kuluu kyllä liukkaasti ja tehokkaasti pihalla, neulehommissa ja muissa aktiviteeteissa. Joka päivä viimeistään nukkumaan mennessä luon kaihoisia katseita työpöytääni jossa työkalut keräävät pölyä pintaansa.

Johanna lähestyi minua kysyen tekisinkö hänen kalastaja-miehelleen riipuksen/avaimenperän merkkipäivälahjaksi. Jo vain sitä voisi sellaisen askarrella. Vähän meni kalkkiviivoille sen valmistuminen ja postitus, mutta Itellan hallussa se nyt on! Ja perilläkin jo, kuulin :)




Kala hopeaa. Teksti molemmin puolin.
Laatta on oikeasti todella sileä ja kiiltävä, joten se ottaa kaikki heijastukset pintaansa kuten kuvasta näkyy.